-
Pitäisikö sähköautoilun verottomuus maksattaa bensa-autoilla?
Suomi on menossa vahvasti etukenossa Euroopan ilmastotalkoisiin. Sanna Marinin hallitus on linjannut, että Suomen pitää olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä Euroopan kärkimaana.
Valtioneuvoston niin sanotussa tiekartassa liikenteen CO2-päästöt halutaan puolittaa jo vuoteen 2030 mennessä.
Sain seurata autoilun kehitystä aitiopaikalta iltapäivälehden autotoimittajana yli 30 vuoden ajan. Minua vaivasi silloin ja vaivaa yhä omituinen ideologinen yksisilmäisyys, jolla ilmastotavoitteet määritellään ja millä tavoin näitä ilmastotavoitteita halutaan saada läpi.
Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttäisi, että liikennettä täytyisi rangaista oikein kunnolla. Jakeluvelvoitteella polttoaineiden bio-osuutta halutaan lisätä ja se tarkoittaa sekä bensan että dieselin pumppuhinnan nousua. Suunnitellussa polttoainejakelun päästökaupassa myyntiä rajoitettaisiin ja taas hinta nousisi.
Kyllähän jokainen meistä ymmärtää, että valtio tarvitsee veroeuronsa, mutta ilmastokiihkoilu on huono peruste autoilijan rankaisemiseen. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja Suomi on kylmä maa. Näissä maisemissa autoa todella tarvitaan ja polttoaineen hintojen keinotekoinen nostaminen vie monelta perheeltä leivän suusta.
Autoilija ei todellakaan kaipaa autoilun kustannuksiinsa lisäpainoja. Sen sijaan ihan perusteltua olisi käden ojennus esimerkiksi niille pitkän matkan kulkijoille, jotka ajavat dieseleillä. Käyttövoimavero pitäisi poistaa dieselautoilta.
Osa valtiovallan verotulojen alenemisesta johtuu valtiovallan omista päätöksistä. Kun kansaa ajetaan autoverottomien sähköautojen ostajaksi, niin verotulojen menetystä täytyy korvata. Ja kun sähköautoilijat eivät maksa polttoaineveroakaan, niin siihenkin tarvitaan tilkettä.
Autoilijat ovat aina olleet verottajan näkökulmasta parasta A-luokkaa.
Kuningasideaksi näyttäisi nousseen se, että otetaan sähköautoilun vähentämät veroeurot polttomoottoriautoilusta. Toisaalta myöhemmin – kun polttomoottoriautot vähenevät, niin ryhdytään rankaisemaan lopulta myös niitä, jotka on saatu houkuteltua sähköautoilijoiksi. Siihen tarkoitukseen sopii kilometrivero, ruuhkamaksu tai jokin energiamaksu.
Autoilijat ovat aina olleet verottajan näkökulmasta parasta A-luokkaa, eikä tästä lypsylehmästä hevin luovuta. Nyt olisi kuitenkin sopiva aika muistaa kohtuullisuus. Vanha sanontahan kuuluu, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Verottajan olisi syytä muistaa tämä.
Jos taas ajatellaan puhtaasti ilmastonnäkökulmaa, niin likimain nollapäästöihin voidaan päästä myös nykyisillä polttomoottoriautoilla, jos vain halutaan.
Yhtenä hyvänä vaihtoehtona ovat uudentyyppiset synteettiset polttoaineet kuten Euroopan isojen autonvalmistajien esiin nostama synteettinen bensa. Synteettinen bensa kelpaisi suoraan nykyisten autojen polttoaineeksi ja se tarjoaisi oikotien nollapäästöihin.
Esimerkiksi Porsche on esitellyt eFuel -polttoaineensa, josta valmistetaan tuulivoimalla vedystä ja hiilidioksidista.
Synteettistä polttoainetta käyttävät auto tupruttavat kyllä vielä CO2-päästöjä, mutta jokaisen synteettisen polttoainelitran valmistus imaisee ilmasta likimain saman määrän CO2-päästöjä kuin mitä se lopulta tupruttaa ilmoille. Nollapeliä siis.
Synteettinen polttoainetta ei vielä ole laajasti yleisesti saatavilla ja se on vielä kallista, mutta siitä voisi kehittyä erinomainen ratkaisu, jolla polttomoottoriautojen elinikää voitaisiin venyttää.
Kysymys on myös siitä, että miksi ylipäätään pitää käytännössä lukita autojen tekninen tulevaisuus yhteen vaihtoehtoon. Riittää kun antaisi autoteollisuudelle vapaat kädet valita itse teknologia, joilla tavoitteet saavutetaan.
-
Kun lapselta viedään sananvapaus
En olisi uskonut yli 20 vuotta sitten, kun olin perustamassa kristillistä koulua Keski-Uudellemaalle, että jonakin päivänä ala-asteen oppilasta kiellettäisiin kirjoittamasta, että sukupuolia on kaksi, mies ja nainen. Tai että koulukirjoissa opetettaisiin, että mieskin voi synnyttää.
Molemmat ihmeet on kuitenkin nähty. Turussa ala-asteen oppilas kirjoitti kangaskassiinsa tunnilla, että sukupuolia on kaksi. Opettaja puuttui asiaan, koska hän näki, että lause syrjii mahdollisia muita sukupuolia.
Terveysopin kirjaan taas oli onnistuttu upottamaan kuva raskaana olevasta ”miehestä” ja teksti: isätkin voivat synnyttää.
Ei tarvitse olla edes Päivi Räsänen tai edes kristitty, kun terve järkikin sanoo, että nyt olla syvällä suossa.
Mitä taas tulee kristinuskoon, niin luterilainen kirkko on itsekin saappaitaan myöten samassa suossa. Kirkko suositteli translain lausunnossaan, että laki pitäisi ulottaa myös alaikäisiin.
Voisi kysyä kliseenomaisesti, että mihin oikein ollaan menossa.
Kun Keravan kristillinen koulu, sittemmin Keski-Uudenmaan kristillinen koulu, avattiin vuoden 2000 syksyllä, olin kirjoittanut juhlapuheeni näin: ”Meillä on periaatteessa yhä kristillisiin arvoihin pohjautuva kunnallinen koulujärjestelmä. Mutta… kuka tietää, minkälainen koulumaailma on viiden vuoden kuluttua… Me tarvitsemme kristillisiä kouluja Suomeen lisää. Kristilliset koulut tulevat ehkä olemaan viimeisiä majakoita pimentyvässä illassa”.
En kuitenkaan olisi osannut arvata, miten pimeäksi ilta voi pimentyä. Kristilliset koulut ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.
Kyse on uskonnonvapaudesta, mutta yhtä lailla myös sananvapaudesta. Suomessa lakeja tulkitaan nyt Pohjois-Korean tyyliin. On oikeus puhua, kun vain puhuu vain niitä sallittuja sanoja.
Tähän pitää tulla muutos. Siksi olen itse ehdolla eduskuntaan.
-
Pitäisiko romutuspalkkio venyttää käytetyn sähköauton ostoon?
Pitäisikö romutuspalkkiolaki taas ottaa käyttöön, kun autokanta vanhenee ja myynti hiipuu?
Kyllä pitäisi, mutta romutuspalkkiota pitäisi voida käyttää myös käytetyn auton ostamiseen.
Markkinoille on tullut runsaasti uudehkoja vähäpäästöisiä ladattavia hybrideja ja myös täyssähköautoja ihan saavutettavaan hintaan. Kun romutuspalkkiota voisi käyttää myös tällaisen vähäpäästöisen käytetyn ostamiseen, niin se uudistaisi autokannan keski-ikää nopeammin kuin pelkkä uusien autojen kauppa.
Pitää nimittäin muistaa, että Suomen autokanta on varsin vanhaa. Keski-ikä tällä hetkellä liki 13 vuotta. Lisäksi autokanta vanhenee koko ajan.
Nostamalla käytetyt vähäpäästöiset auton romutuspalkkiolla hankittavien autojen piiriin autokannan uudistumista voitaisiin porrastaa ja autokantaa saataisiin aidosti uudistettua.
Romutuskampanjat ovat Suomessa vetäneet kohtuullisen ja sikäli liiankin hyvin, että romutuspalkkiolain porsaanreiän ansiosta jotkut onnistuivat niputtamaan useita romutuspalkkioita yhden auton ostoon.
Se ei tietenkään ollut palkkion varsinainen tarkoitus, vaan se, että vanhimpia päästöjä tupruttavia autoja saataisiin vaihdettua uusiin tai – kuten ehdotan- uudempiin vähäpäästöisiin autoihin.
-
Kaikille järkihintaista sähköä – ei sähköarpajaisia enää
Suomalaiset ovat vuosikausien ajan tottuneet siihen, että sähkö on perushyödyke, joka kuuluu kaikille kohtuuhintaan.
Maailmantilanne myllersi pakan sekaisin. Viime vuoden syksyllä sähkön hinnoittelu muuttui yhtäkkiä arpapeliksi, ja tavallisen kuluttajan mahdollisuudet hallita uutta tilannetta ovat olleet pienet.
Osaavimmat ja rohkeimmat lähtivät kikkailemaan pörssisähköllä. Jos sähkölaitosten ja älypuhelinten sovellukset olivat hallussa ja oli kykyä ja aikaa seurailla sähkön hinnan singahteluja, niin pörssisähköllä on pärjännyt hyvin.
Toisten käteen oli sattunut voittoarpa, ja he nauttivat aiemmin tehdyn määräaikaisen sähkösopimuksen halvasta hinnasta. Se heille sallittakoon.
Häviäjiksi tuomittiin ne sähköyhtiöiden uskollisimmat pitkäaikaiset asiakkaat. Heille ei jätetty viime syksynä juurikaan vaihtoehtoja.
Ei tavallisia sähkönkuluttajia voi tällä tavoin vetää kölin alta.
Pörssisähkö olisi edellyttänyt kännykkäsovellusten salojen ymmärrystä ja tuntemattoman suuruista riskiä sähkön hinnan kehityksen suhteen.
Vaihtoehdoksi tarjottiin esimerkiksi Keravalla ja Sipoossa pitkäaikaisia paikallisille asukkaille tarkoitettuja määräaikaisia sopimuksia, joita markkinoitiin edullisimpina vaihtoehtoina.
Halvimmatkin näistä sopimuksista olivat härskin kalliita eikä pari hinnanpudotusta muuttanut tilannetta, kun esimerkiksi Keravan Energia alkoi samaan aikaan myydä uusille määräaikaisasiailleen sähköä puolet halvemmalla.
Nyt nämä uskolliset, paikalliset pitkäaikaisen määräaikaissopimuksen viime syksynä tehneet sähköasiakkaat ovat sähkömarkkinoiden paarialuokkaa.
Eihän se näin voi olla. Ei tavallisia sähkönkuluttajia voi tällä tavoin vetää kölin alta.
Jos jollakin yhtiöllä on varaa myydä sähköä nyt kenelle tahansa halvalla, niin yhtiöllä silloin pitää olla varaa keventää myös pitkäaikaisten vanhojen asiakkaidensa taakkaa tai tarjota näille sopimuksen vaihto- tai purkumahdollisuuksia.
Sähköyhtiöillä on toki perusteensa. Kaikilla ei ole kovin runsaasti omaa energiantuotantoa, ja tulevaisuuden ennustehinnat ovat määritelleet määräaikaissopimusten hintoja. Silti – kun sähkön hinta sitten on alkanut laskea, niin eikö sitä hinnan laskun hyötyä voisi jakaa tasaisesti myös pitkäaikaiseen hintaloukkuun joutuneille.
Minun mielestäni voisi. Monet energiayhtiöt ovat kuntien omistamia, ja silloin ne ovat muutakin kuin pelkkiä kaupallisin perustein toimivia liikelaitoksia. Niiden tehtävänä on myös tukea kuntalaisten hyvinvointia.
-
Järkikin sanoo: kukko ei muni!
Translain käsittely eduskunnassa oli paljastava. Jo asiallisiin kysymyksiin lain epäkohdista vastattiin täysin kohtuuttomilla syytöksillä siitä, että kysyjä ei piittaa ihmisoikeuksista. Se on ollut pelin henki tällä yhden asian liikkeen hallituskaudella.
Kysymys ei ole ihmisoikeuksista. Kaikilla on Suomessa täysimääräiset ihmisoikeudet. Kysymys on oudosta ideologiasta, jolla halutaan romuttaa sukupuoli- ja perhekäsitteet.
Kukko ei opi munimaan, sen sanoo jo järkikin. Tämän nykyhallituksen ääriajattelun perusteella kukko kuitenkin munii, jos kukkoa aletaan sanoa kanaksi.
Täysi-ikäiset ihmiset voivat toimia kuten haluavat, mutta identiteettiään hakeville nuorille ei todellakaan pitäisi syöttää tätä luonnonvastaista ideologiaa kouluissa.
On turha puhua opetusryhmien pienentämisistä tai lasten henkisestä pahoinvoinnista, kun samaan aikaan kouluissa kielletään vaaralliseksi koettujen kristillisten tahojen vierailut ja ujutetaan kouluihin virallisena neutraalina materiaalina umpi-ideologisen Setan muovaamaa opetusmateriaalia.Nyt on muutoksen aika. On aika palata normaaliuden aikakauteen. Se ei ole pois keneltäkään, ei sukupuolisilta vähemmistöryhmiltäkään.
.